All Posts By

Sirkku

Helppo naamiaisasu

Olemme saaneet uusia naapureita jokunen aika sitten ja saimme kutsun lasten Halloween juhliin, johon aikuisetkin saavat pukeutua. On hauskaa, että aikuisetkin osallistuvat menoon mukaan, mutta usein leikki jää kesken, kun asun hankinta tai tekeminen jää.

Meillä on monta vuotta jo kaapissa pyörinyt kertakäyttöinen suojapuku. Ja siitä se ajatus sitten taas lähti… Muistatteko 80-luvun tieteiskomediaelokuvan, joka kertoo haamujengistä. Kaveruksista jotka kamppailevat yliluonnollisia asioita vastaan?

Ja se ajatus siitä suojapuvusta, naamiaisista ja haamujengistä? Yksinkertainen resepti nopeaan ja helppoon asuun. Netistä Ghostbusters logo ja teksti ja printteristä ulos. Musta ja punainen tussi ja ei kun piirtämään. Suojapuku on kestävä, mutta riittävän ohut jotta kuva näkyy selkeästi läpi. Siinä tovin väritellessä, joka muuten oli aika hauskaa puuhaa valmistui naamiaisasu. Sattui vielä löytymään teemaan sopivat vanhat hitsauslasit jotka mielestäni kruunasivat koko asun.

 

Ainoastaan imuri, jolla niitä haamuja sitten napataan jäi ajanpuutteen vuoksi puuttumaan, mutta ehkä sekin on mukana seuraavissa hippaloissa!

Vaaleanpunaisen kutsu

Saanko esitellä uusimman tulokkaamme. Televisiohuoneen vaaleanpunainen löhöilysohva. Kuinka sitä voikaan ihastua johonkin, josta tietää, että se saattaa olla hyvinkin mahdoton yhtälö lapsiperheessä? Mutta yrittänyttä ei laiteta ja kaikenmoiset ”haasteet” otetaan vastaan.

Mistä kaikki siis alkoi? Huoneen muutos alkoi jo keväällä, kun sain idean poistaa tapetit seinistä. Kieltämättä ne rakennusvaiheessa niin ihanilta tuntuneet tapetit olivat jo muuttuneet aivan kammottavaksi ja ei voinut kuin ihmetellä että mistä moinen idea silloin 7 vuotta sitten tuli. No tapetit pois ja Tikkurilan Piazzaa pintaan ja voi miten koko huone tuntui valoisammalta ja isommalta. Vanhat kalusteet saivat vielä jäädä, vaikka Ektorp sohva pulleine käsinojineen ei enää miellyttänyt silmää. Ajatuksissa oli hankkia jokin kevyemmän näköinen harmaa sohva, kunnes silmiini osui vaaleanpunainen Söderhamn sohva. Vanha sohva muutti uuteen kotiin ja meille koottiin uusi sohva. Kuka uskoisi, että sohvan istumaleveys on sama kuin vanhan ja vielä jäi tilaa kaivatulle sivupöydälle.

Sivupöydälle pääsi komeilemaan vaki kukkakaupasta napattu Palmuvehka. Tämä yksilö taittaa jännästi mustan sävyihin ja istui ruukkuun kuin valettu. Syy miksi päädyin Palmuvehkaan on yksinkertaisesti sen helppohoitoisuus. Kuulemani mukaan sitä on lähes mahdoton saada hengiltä, vaikka hoidon sattuisi välillä laiminlyömään.

Sivupöydän näppäryyttä lisää myös se, että se on sarjapöytä, joka piilottaa sisälleen myös kaukosäätimet. Enää ei tarvitse leffaillan aikana miettiä mihin laskea popparit ja juomat, kun nyt pöytiä saa niin sivulle kuin eteen.

Jottei ihan vaaleanpunaiseksi olisi mennyt koko tunnelma kipaisin ystäväni Anne-Marin sisustusliikkeeseen ostamaan kangasta ja ompelin muutamat uudet tyynynpäälliset. Jos sieltä ei sopivaa kangasta tai tyynynpäällistä löydy niin ei sitten mistään. Mielestäni nämä Spira of Sweden kankaat ovat mahtavia niin hinta- kuin laatusuhteeltaan.

Tässä sohvassa on nyt muutama viikko köllötelty ja koko perhe on tykännyt. Harvemmin me kaikki 5 katsomme samaan aikaan televisiota mutta testattu on sekin, että jokaiselle löytyy sopiva paikka.

Nähtäväksi jää kauanko se säilyttää kauniin värinsä ja ryhtinsä. Onneksi päälliset ovat vesipestäviä ja olen ne myös tekstiilisuoja-aineella käsitellyt. Kaiken lisäksi sohvaan saa myös muun värisiä päälisiä eikä hintakaan päätä huimaa.

Seuraavaksi onkin sitten aika pohtia pientä piristystä seinille. Suunnitelmia on jos jonkinlaisia, mutta kypsytellään niitä ja palataan asiaan kun ideat kirkastuneet.

Vapun tunnelmia

Tänä vuonna vappu on ollut täällä meidän suunnalla ainakin kovin vaihteleva ja yllättävä. Aattona vuorotellen satoi räntää kaatamalla ja hetken kuluttua aurinko paistoi täydeltä terältä. Ei tarvinnut kyllä kuvitellakaan viettävänsä ulkona aikaa leppoisassa suvisäässä. Kuten kuvasta näkyy, tänä vuonna piknikkalliomme oli lähes lumen peitossa verrattuna viime vuonna samaisella kalliolla pidettyyn mansikkapiknikkiin.

Mutta ilmasta välittämättä sisätilat koristeltiin vappupalloilla ja serpentiinillä ja ilo oli ylimmillään, kun ystävät tulivat juhlistamaan kanssamme kevään juhlaa. Alkumaljoina kilisteltiin simaa ja syötiin herkkuja vatsamme täyteen.

Yön yli nukuttuamme aurinko paistoi täydeltä terältä ja lähdimme piipahtamaan mökillä. Ilma oli mitä mainioin, eikä olisi uskonut, että vielä eilen maa oli lumenpeitossa ja tänään sinivuokot iloisesti kukkivat kevään merkiksi.

Seuraavaksi odotellaan säiden lämpenemistä ja vuorossa kasvimaan kuokkimista. Mukavaa kevättä!

Ystävänpäivä tervehdys!

Aurinkoista ystävänpäivää! Ystävänpäivä on kyllä yksi parhaimmista juhlapäivistä vaikkakin ystäviä tulee muistettua pitkin vuotta, niin tärkeitä ne elämässä ovat. Tänään ilmakin hymyilee ja kevät sen kun lähenee. Edellisestä postistani on aikaa vierähtänyt luvattoman kauan. Mutta syy siihen lienee se, että ei ole tullut puuhasteltua juuri arkisia askareita kummempia asioita.

Mutta koska ystävänpäivänä tapanani on tehdä jotakin yllätyksiä, niin tänään päätin kokeilla tyttöjen ollessa päiväunilla hamahelmiaskartelua. Näin ystävänpäivän kunniaksi askartelin heille leikkimökkiin pieniä englannin lakritsia muistuttavia nameja leikkeihin.  Ei ehkä ihan onnistuneimpia mutta kelpaavat varmasti kahvihetkiin aikaisemmin tekemieni virkattujen donitsien ja mansikoiden kaveriksi. Kesää siis odotellessa ja maukkaita leikkihetkiä pihalla.

Tervetuloa vuosi 2017

Uuden vuoden kynnyksellä…

”Edessä on sata ovea, tuhat tietä.
Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä.

Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattavaksi, elämä elettäväksi.

Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa.

Ei mikään kasva ilman vettä, ei ihminen kypsy kyynelittä.

Mutta silti, odota parasta, älä pelkää pahinta, niin saat mitä ansaitset.”

Onnen hetkiä ja iloa vuoteen 2017!

Joulun iloa

Kuiskuttelua nurkissa,

perhosia vatsanpohjassa,

kääreiden rapinaa...

Salaisia kätköjä, suun täyttäviä herkkuja...

Sitä se Joulu on! 

Nyt on aika hiljentyä joulun viettoon. Pienet ja vähän suuremmatkin kätöset ovat askarrelleet yhtä jos toista ja lahjat on kääritty. Koti siivottu ja kuusi koristeltu.

Toivotamme kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulun aikaa.

Suolattu pikkukuusi

Joulu tulossa ja jälleen kerran vain yksi puuttuu täydellisen fiiliksen luomiseksi. Nimittäin se ihanan valkoinen lumi ja sen tuoma valoisuus. Vettä kyllä tulee taivaalta, ettei ihan ilman sadetta olla. Kun kyllästymiseen asti on sitä lunta toivonut, ei auttanut muu kuin toimia itse lumentuojana. Toiset suolaavat kinkkua, minä suolasin pienen kuusen koristamaan kotiamme. Tämä yksinkertainen jippo syntyy liisteristä ja merisuolasta.

Vanhanajan tapettiliisteri:

9 osaa vettä ja 1 osa jauhoja (+ kattila, vispilä, desimitta ja muovikulho)

Mittaa kattilaan 8 dl vettä ja laita kiehumaan. Vispaa 1 dl jauhoja ja 1 dl kylmää vettä ja anna tekeytyä hetki. Käytä vispilää, että seoksesta tulee tasaista. Tämän jälkeen kaada seos kiehuvaan veteen ohuena nauhana kokoajan sekoittaen koska seos palaa helposti pohjaan. Keittele seosta n 10 min ja nosta jäähtymään.

 

Sivele jäähtynyttä liisteriä pensselillä kuusen oksille ja ripottele päälle suolaa. Työ kannattaa tehdä paikassa, jossa sotku ei haittaa. Kannattaa myös odottaa liisterin kuivumista ennen kuin siirtää kuusta koska suola putoaa herkästi oksilta.

Tyttäreni aikansa ihmetteli kuinka kuusenoksilla on lunta vaikka se on sisällä kunnes hetkenpäästä totesi että äiti, tuo näyttää kyllä sokerilta mutta kiva että edes jossain on lunta.

Jouluaattoa ja oikeaa lunta odotellen!

 

Kohti joulun taikaa

Marraskuun viimeistä päivää viedään. Huomenna alkaa se pitkään odotettu joulukuu. Tai ainakin lapset ovat sitä jo monesti kysyneet koska alkaa joulu ja vähintään yhtä monta kertaa koska sataa lunta. Ihan vielä meillä ei joulukoristeita ripustella eikä jäälyhtyjä olla päästy tekemään, mutta valot on laitettu ikkunaan ja joulukalenterista aloitetaan laskemaan montako yötä vielä jouluun.

Olen monesti ihastellut muissa blogeissa ja lehtien sivuilla mitä erilaisimpia itse tehtyjä joulukalentereita. Tänä vuonna päätin sen itsekin toteuttaa.

Tuolla meidän puuliiterin takana on harmaantunutta mutta käyttökelpoista lautaa vinot pinot. Olen monesti pohtinut mihin muualle niitä käyttäisi kuin polttopuuksi. Tänä syksynä taas katselin 6 vuotta sitten, minun omin käsin vasaralla paukuttamia harmaantuneita anturamuotteja ja päätin että nyt niistä edes osa otetaan käyttöön. Jostain kumman syystä ne anturamuotit ovat sydäntä lähelläni. Silloin sain ensi kosketuksen mitä oikeasti tarkoittaa, kun rakentaa itse talonsa. Elokuun kuumina hellepäivinä hyvin pahoinvoivana, esikoistamme odottaessamme niitä paukutin kasaan vasaran voimalla. Siinä vaiheessa, kun en vielä ollut rohjennut käyttää naulapyssyä enkä tiennyt, kuinka kätevä työväline se voisi olla. No mutta asiaan, tällä kertaa katsoin viisaimmaksi ulkoistaa Teemulle tämän kuusen naputtelun. Kasa harmaata lautaa, nauloja ja rullamitta. Siitä se lähti.

joulupuu_laudoista

Aikaisemmin kerroin tekemistäni paperipusseista ja kuinka ollakaan, ne liittyivät tähän joulukalenteriprojektiin. Askartelin siis 24 pussia, viritin narut Teemun tekemään kuuseen ja pyykkipojilla pussit narulle. Nyt tytöillä on joulukalenteri jonka luukuista tulee mukavia tehtäviä, askartelutarvikkeita tai muuta pientä puuhaa.

joulukalenteri_puu

paperipussi

Virittelin joulukalenteriin vielä valot ja jätin sen alakerran aulaan. Siellä se nyt tuo valoa pimeyteen ja odottelee aamunvirkkuja. Vähän jo itseä jännittää millaisen vastaanoton kalenteri saa.

Toki tein ahkeralle timpurilleni myös oman kalenterin, hempeilyn merkeissä. Jokaiselle päivälle suklaata ja lämpimiä ajatuksia.

joulukalenteri_purkki

Mukavaa ja leppoisaa joulun odotusta myös sinulle!

Paperipusseja ja lahjarasioita

Täällä on nyt hääräilty pienten askartelujen parissa. Kuinka ollakaan, että nämä näpertelyt tulevat taas ajankohtaisiksi tässä vaiheessa vuotta. Päätin kerrankin aloittaa ajoissa koska olen kuullut sanonnan, että hiljaa hyvää tulee eikä mielenkiinto lopahda kesken kaiken.

askartelutarvikkeet

Kokeilin siis itse tehdä paperipusseja ja lahjarasioita. Ongelmaksi vain muodostui mistä saan paperia ja kartonkia jossa olisi aiheeseen sopivat kuosit. Ennen kuin lähdin paperikauppaan, päätin kokeilla kikkaa, jossa kelmun avulla silitetään servetti paperiin kiinni. Tykkään käyttää servettejä ja aina jää satunnaisia määriä laatikon pohjalle, joten ne on nyt oiva keino saada käyttöön tällä tavalla. Tekniikka menee siis niin, että alimmaiseksi paperi, paperin päälle kelmua ja kelmun päälle servetin päällimmäinen kerros ja koko setti silitetään leivinpaperin läpi. Kannattaa lisäksi suojata silityslauta koska sulanut kelmu on hankala saada irti.

servetti_paperit

Silityksen jälkeen leikkaa paperin yli mennyt servetti ja kelmu pois. Näin sinulla on arkkeja paperipussin taittelua varten. Mikäli teet lahjarasian, suosittelen käyttämään kopiopaperin sijasta kartonkia. Erinomaisen ohjeen paperipussin taitteluun löydät esimerkiksi täältä. Myös lahjarasioiden askarteluun löytyy paljon erilaisia videoita.

Se, mitä näistä pusseista ja rasioista on nyt tarkoitus tehdä selvinnee myöhemmin mikäli ideani onnistuvat.

Maalia pintaan ja tunnelman muutos

Kerroin viimeksi, kuinka olin aloittanut pienen projektin Teemun ollessa työreissulla. No se pieni projekti koski meidän yläkerran aulaa. Tämä kyseinen aula ei ole oikein koskaan miellyttänyt minua ja ehkä siitä syystä käyttökin on ollut todella vähäistä. Kun rakensimme taloa, oli tämä viimeisimpiä kohteita ja tulos myös sen mukainen. Siitä tuli niin sanotusti ”ihan kiva”.

SAMSUNG CSC

Yläkerran aula

Muutaman vuoden olen monesti pohtinut, että jonain päivänä nuo liian pliisut tapetit lähtevät ja aula saa täysin uuden ilmeen. Ylläolevat kuvat ovat arkistoistani miltä aula joskus on näyttänyt. Noin vuosi sitten hankittiin aulaan uudet tuolit ja ompelin niihin uudet päälliset. Tuolit olivat uskomattoman edullinen kirppislöytö. Tosin toisessa oli punainen päällinen ja toisessa musta, joten ne eivät sopineet suunnitelmaan.

Poäng keinutuoli, marimekko kankaasta päälinen

Intoa aulan muutokseen lisäsi se, että olin jo aikaisemmin maalaillut yhtä, jos toista kalkkimaaleilla ja tiesin, että sitä on myös seinämaalina. Halusin siis tehdä kokeilun myös sillä saralla. Maaliksi valikoitui Vintage paint,  warm grey sävy. Kalkkimaali on siis täysin mattapintainen ja myös hivenen armollisempi kuin tavalliset seinämaalit. Koska pinnasta tulee elävän näköinen vähän ehkä betoniseinää muistuttava (riippuu toki sävystä) niin kaikki kolhut ja epätasaisuudet eivät näy. Valo tuo oman ilmeensä pintaan ja eri valossa huoneen tunnelma on hyvinkin erilainen.

Muutoksen myötä aulan käyttökapasiteettikin on noussut. Siellä on joskus jopa telkkarikin päällä ja aulassa vietetään aikaa yllättävän paljon pelaillen ja oleskellen. Aikaisemmin tv-tason virkaa toimittanut sohvapöytä sai väistyä ja tilalle hankittiin peltikaappi. Seinälle ripustettu valaisin on hehkulamppuja muistuttava led valoketju, jonka loppukesästä hankin ja joka toimi terassilla valaisten syksyn pimeneviä iltoja. No, nyt terassikausi on takana päin ja valot saivat uuden paikan.

kalkkimaali_seina

kalkkimaali_seina2

Hehkulamppu valosarja, led

Pientä hienosäätöä aula vielä vaatii. Koska sirkkeli ja jiirikulmat eivät ole se minun vahvin juttu jäi Teemulle vielä pientä puuhaa listojen osalta. Myös porraskuilun seinä saa väriä pintaan, mutta se jää vaaleaksi ensinnäkin siitä syystä, että se tuo aulaan valoa ja toiseksi toivon ettei sitä tarvitse heti maalata uudelleen.